Päivitetty marraskuu 2026 · järjestetty suosituimmuuspisteiden mukaan (jokaisen teoksen haut, vierailut ja tilaukset) · 53 teosta taiteilijalta Jacob Van Loo luettelossamme
Yhteenveto
Jacob Van Looin tunnetuin maalaus on Allegory of Fortune (1655), joka kuuluu Bavarian State Painting Collectionsin kokoelmaan, München. Seuraavat sijoitukset ovat Bacchus and Ariadne (1650) ja Portrait of Thomas Corneille (1660). Luettelo dokumentoi 53 teosta taiteilijalta Jacob Van Loo; alla olevat 49 kohdetta ovat tunnetuimpia, ja ne on lueteltu järjestysnumeron mukaan päivämäärän, museon ja kuvauksen kera.
In Allegory of Fortune, Jacob van Loo presents a dense gathering of figures within a dark, lush woodland. The scene is a complex arrangement of movement and light, where the shadows of the forest press against the illuminated bodies of the subjects. At the heart of this chaotic abundance, a central nude figure appears to float or dance, caught in a moment of weightless grace. This figure anchors a composition…
In Bacchus and Ariadne, Jacob van Loo captures a sudden collision of myth and flesh. Created about 1650, the oil painting freezes the precise moment of a mythological encounter. Bacchus lunges from the left, his movement driven by a sudden discovery. He reaches toward the reclining Ariadne, whose form rests upon the right. The scene is a flash of passion caught against a dark, turbulent sky.
The gaze of an elderly man meets us in the Portrait of Thomas Corneille, a work that captures a quiet moment of contemplation. Created by the artist Jacob van Loo, this oil on canvas presents a single subject, an aged male whose presence fills the frame. His long, wispy hair and weathered features suggest a life of significant experience, frozen here in a moment of serene stillness. The portraiture genre…
The Portrait of a Young Girl by Jacob van Loo brings a quiet presence into the room. Painted about 1650, this work captures a moment of stillness in the life of a child. The subject sits with a poised dignity, her gaze meeting the viewer from across the centuries. There is a sense of a life paused, a single breath held in the soft light of the Dutch Golden Age.
The work before us is titled Amorous Couple, a painting by the Dutch artist Jacob van Loo. Created around 1650, this oil on canvas captures a quiet, private moment between two figures. It is a piece that reflects the artist's specific interest in the nuances of human interaction and the subtle play of light across different textures.
The scene unfolds in a moment of profound tension within the painting titled Susannah and the Elders. Created by the artist Jacob van Loo, this oil on canvas captures a heavy, dramatic instance of religious art. The work is signed and dated in the bottom right corner, where the hand of the painter leaves the mark "J; van Loo fecit 1658."
The oil on canvas work titled Portrait of a Lady was executed by the artist Jacob van Loo in 1647. This half-length portrait depicts a woman seated in a high-backed chair. The subject is positioned against a dark, indistinct background that emphasizes her presence and the details of her attire. The composition focuses on the sitter from the waist up, establishing a direct connection through her orientation toward the viewer.
Jacob van Loo’s Family Portrait of Rutger van Weert and Maria Beels presents a formal and dignified arrangement of seven family members within an outdoor setting. The subjects are organized in a loose pyramidal structure, a composition that establishes a sense of stability and familial unity. This group portrait relies on a rhythmic pattern created by the sharp contrast between somber, dark tones—primarily blacks and deep browns in the clothing—and…
Jacob van Loo painted "Diana and her nymphs, resting after the hunt" about 1648. The oil painting depicts a group of women situated within a mythological setting. These figures are identified as the goddess Diana and her nymphs. The scene captures a specific moment of repose following a hunt, moving away from the active pursuit of prey toward a state of rest.
The scene unfolds within the Allegory of Wealth, an oil on canvas created by the Dutch painter Jacob van Loo. This work emerges from around 1650, capturing a moment of profound abundance. The figures exist in a space defined by their interactions, a hallmark of the artist's approach to narrative painting. Every gesture and glance contributes to the unfolding story of prosperity and its allure.
Portrait of Sophia Huydecoper, née Coymans1655
12
Portrait of Joan Huydecoper1655
13
Portrait of Jan Hinlopen and Leonora Huydecoper1657 · Szépművészeti Múzeum
14
Boy with a Top and Dog1650
15
A Glass and Coral Factory1649 · Statens Museum for Kunst
16
Allegory of feeding the poor1657 · Amsterdam Museum
17
Group portrait of the regents of the Aalmoezeniers, Arm- and Werkhuis in Haarlem, 16591659 · Frans Halsin museo
18
Portrait of Lodewijk Huygens (1631-1699)1649
19
Young Man Reading1650
20
Musician with a wine-glass1651 · Wallraf-Richartz-Museum
21
Portrait of a boy with a dog1658 · Musee Baron Martin
22
Mother with two children1657 · Gemäldegalerie
23
Three Men in a Wine Cellar1664
24
Portrait of Michel Corneille (1661-1664)1663
25
Portrait of a woman1662 · Frederik Muller & Co
26
Diana resting and bathing with her nymphs1665 · Herzog Anton Ulrich Museum
27
Amarillis crowning Blueberry.
28
Indulgent Old Lady1654 · Hermitage-museo
29
Venus and Cupid1649 · Statens Museum for Kunst
30
Concert1650 · Hermitage-museo
31
Self Portrait, circa 1660, Jacob van Loo, 1655 - 16651665 · Rijksmuseum
32
Young Woman Going to BedGrand Palais
33
Danae1660 · The Kremer Collection
34
Portrait of a Man, thought to be Christoffel van Gangelt, Second Husband of Lucretia Boudaen, Jacob van Loo (attributed to), 1640 - 16701670 · National Museum in Warsaw
35
Portrait of ScientistArt Museum Riga Bourse
36
A Bacchanal
37
Ariadne.
38
Portrait of Lucretia Boudaen
39
Melancholy
40
Lovers.Rijksmuseum
41
Portrait of a Woman, thought to be Lucretia Boudaen (1616-1663), Wife of Jean Ortt and Second Wife of Christoffel van Gangelt, Jacob van Loo (attributed to), 1640 - 16701670 · Rijksmuseum
42
Diana and Her Nymphs1654 · Statens Museum for Kunst
43
Portrait of a Gentleman
44
Group portrait of the regentesses of AalmoezeniersFrans Halsin museo
45
Danae
46
Portrait of Johan Ort
47
Study of a woman
48
Bacchic sceneRijksmuseum
49
Portrait of the Meebeeck Cruywagen family near the gate of their country home on the Uitweg near Amsterdam.
Nämä teokset esittävät neljää yleisintä aihetta, joista jokaisesta on tässä tunnetuin esimerkki.
Tämän sivun teoksista eniten sisältävät 8 museota.
| Museo | Kaupunki | Jacob Van Loo teokset | Tämän listan maalaukset |
|---|---|---|---|
 Rijksmuseum |
Amsterdam | 4 | Self Portrait, circa 1660, Jacob van Loo, 1655 - 1665, Lovers., Portrait of a Woman, thought to be Lucretia Boudaen (1616-1663), Wife of Jean Ortt and Second Wife of Christoffel van Gangelt, Jacob van Loo (attributed to), 1640 - 1670 |
 Statens Museum for Kunst |
Kööpenhamina | 3 | A Glass and Coral Factory, Venus and Cupid, Diana and Her Nymphs |
 Condé-museo |
Chantilly | 2 | Portrait of Thomas Corneille, Allegory of Wealth |
 Mauritshuis |
Haag | 2 | Amorous Couple, Portrait of a Lady |
 Gemäldegalerie |
Berliini | 2 | Diana and her nymphs, resting after the hunt, Mother with two children |
 Frans Halsin museo |
Haringin | 2 | Group portrait of the regents of the Aalmoezeniers, Arm- and Werkhuis in Haarlem, 1659, Group portrait of the regentesses of Aalmoezeniers |
 Hermitage-museo |
Pietari | 2 | Indulgent Old Lady, Concert |
 Bavarian State Painting Collections |
München | 1 | Allegory of Fortune |
Valitse vuosikymmen nähdäksesi sen merkittävimmän maalauksen.
The oil on canvas work titled Portrait of a Lady was executed by the artist Jacob van Loo in 1647. This half-length portrait depicts a woman seated in a high-backed chair. The subject is positioned against a dark, indistinct background that emphasizes her presence and the details of her attire. The composition focuses on the sitter from the waist up, establishing a direct connection through her orientation toward the viewer.
In Allegory of Fortune, Jacob van Loo presents a dense gathering of figures within a dark, lush woodland. The scene is a complex arrangement of movement and light, where the shadows of the forest press against the illuminated bodies of the subjects. At the heart of this chaotic abundance, a central nude figure appears to float or dance, caught in a moment of weightless grace. This figure anchors a composition…
The gaze of an elderly man meets us in the Portrait of Thomas Corneille, a work that captures a quiet moment of contemplation. Created by the artist Jacob van Loo, this oil on canvas presents a single subject, an aged male whose presence fills the frame. His long, wispy hair and weathered features suggest a life of significant experience, frozen here in a moment of serene stillness. The portraiture genre…
The gaze of the subject meets us in the Portrait of a Man, thought to be Christoffel van Gangelt, Second Husband of Lucretia Boudaen, Jacob van Loo (attributed to), 1640 - 1670. This oil on canvas presents a man whose identity remains a subject of quiet speculation, though many believe him to be Christoffel van Gangelt. He is remembered as the second husband of Lucretia Boudaen, a connection that links…
Allegory of Fortune (1655), Bavarian State Painting Collections, München. Seuraavat teokset ovat Bacchus and Ariadne (1650) ja Portrait of Thomas Corneille (1660).
41 vuotta: Jacob Van Loo syntyi vuonna 1614 ja teos Allegory of Fortune on vuodelta 1655.
Allegory of Fortune, Bacchus and Ariadne, Portrait of Thomas Corneille, Portrait of a Young Girl, Amorous Couple, Susannah and the Elders, Portrait of a Lady, Family Portrait of Rutger van Weert and Maria Beels, Diana and her nymphs, resting after the hunt ja Allegory of Wealth. Yllä oleva lista sisältää kunkin teoksen päivämäärän ja museon, jossa se sijaitsee.
Luettelo sisältää 53 teosta taiteilijalta Jacob Van Loo, ajoitettu välille 1644–1670.
Pääasiassa Rijksmuseum (Amsterdam), Statens Museum for Kunst (Kööpenhamina) ja Condé-museo (Chantilly). Yllä oleva museotaulukko antaa täydellisen jakauman.
Aikakaudella 1650s: 19 sivulla luetelluista 49 teoksesta kuuluu kyseiselle ajanjaksolle, mukaan lukien Allegory of Fortune.
Täällä luetelluista teoksista vanhin on Family Portrait of Rutger van Weert and Maria Beels (1644) ja uusin on Portrait of a Man, thought to be Christoffel van Gangelt, Second Husband of Lucretia Boudaen, Jacob van Loo (attributed to), 1640 - 1670 (1670).
Woman (15), Man (13) ja Dark background (9) sivulla luetelluista 49 teoksesta.
Oil On Canvas, 22 teoksista sivulla listatuista 49 teoksesta.
Baroque, kuten tämän sivun teokset osoittavat.
Self Portrait, circa 1660, Jacob van Loo, 1655 - 1665, Lovers. ja Portrait of a Woman, thought to be Lucretia Boudaen (1616-1663), Wife of Jean Ortt and Second Wife of Christoffel van Gangelt, Jacob van Loo (attributed to), 1640 - 1670 ovat yksi 4 teoksesta, jotka löytyvät Rijksmuseum, Amsterdam kokoelmasta tältä sivulta.
Sluisissa, Alankomaiden vilkkaassa satamakaupungissa vuonna 1614 syntynyt Jacob van Loo eli elämää, joka kietoutui erottamattomasti aikansa eloisiin taiteellisiin virtauksiin. Hänen varhaisia vuosia muovasi isä Jan van Loo, taidemaalari, joka opetti pojalleen tekniikan ja taiteellisuuden perusteet. Vaikka yksityiskohdat hänen kasvuvuosistaan ovat osittain kadonneet sotien aikana tuhoutuneiden kaupunkien arkistojen myötä, on selvää, että Van Loon taiteellinen matka alkoi hollantilaisen kultakauden rikkaasta kudelmasta – aikakaudesta, joka tunnettiin innovatiivisista maalaustyyleistään ja tuottavista taiteilijoistaan. Hänen sukuhistoriansa on merkittävä; isän perintö loi pohjan maalaridynastialle, joka vaikutti pysyvästi koko eurooppalaiseen taiteeseen.
Amsterdamista tuli Van Loon uusi koti vuonna 1635, ja kaupunki upotti hänet dynaamiseen taiteelliseen piiriin, johon kuuluivat suuruudet kuten Rembrandt, Frans Hals ja Bartholomeus van der Helst. Tämä ympäristö ruokki kiivasta kilpailua ja yhteistyötä, työntäen taiteellisen ilmaisun rajoja eteenpäin. Kaupungin sykkivä tunnelma todennäköisesti ruokki hänen luovuuttaan tarjoten jatkuvaa inspiraatiota ja haastamalla häntä hienovarsistamaan taitojaan. Hän avioitui Anna Lengelen kanssa vuonna 1642, liitto, joka toi vakautta ja vahvisti perheen kasvavaa vaikutusvaltaa taidemaailmassa. Heidän kotinsa kukoisti kuuden lapsen myötä, mukaan lukien lahjakkaat maalarit Jean-Baptiste van Loo ja Louis-Abraham van Loo – luoden perinnön, joka ulottui kauas hänen oman elinaikansa yli.
Van Loo erottui mestarillisella otteellaan ”keskusteluryhmiin”, tekniikalla, joka mullisti historiallisen maalaustaiteen genren. Toisin kuin aikaisemmat esitykset, jotka usein esittivät mytologisia tai raamatullisia kohtauksia staattisina ja muodollisina tapahtumina, Van Loo täytti kankaansa elävillä, mukaansatempaavilla hahmoilla, jotka olivat vangittu vuorovaikutuksen hetkiin – dialogit, eleet ja ilmeet antoivat narratiiville henkeä. Tämä lähestymistapa ei ollut pelkästään koristeellinen; se täytti maalaukset välittömyyden ja realismin tunteella, vetäen katsojan suoraan tapahtumien keskiöön.
Hänen taitonsa ulottui erityisesti alastomien hahmojen kuvaukseen, aiheeseen, jota pidettiin aikanaan usein rohkeana. Vaikka Rembrandtin naishahmoja ylistettiin heidän psykologisesta syvyydestään ja emotionaalisesta voimastaan, Van Loon alastomat hahmot saavuttivat huomattavaa suosiota yleisön keskuudessa. Jotkut aikakauden kriitikot jopa väittivät, että hänen naishahmonsa olivat suositumpia kuin Amsterdamin kilpailijansa teokset. Tämä mieltymys kertoo yleisön arvostuksesta hänen teknistä taituruuttaan ja ihanteellista kauneutta kohtaan, jonka hän kankaalle vangitsi. Erityisen huomionarvoista on, että hänen elinaikanaan hänen naishahmojaan pidettiin jopa parempina ja suositumpina kuin Rembrandtin teoksia.
Van Loon taiteellinen kehitys muovautui kiistatta useiden keskeisten vaikutteiden myötä. Varhaiset yhteydet Thomas de Keyseriin ja Jacob Adriaensz Backeriin antoivat hänelle vankan pohjan klassisille tekniikoille ja sommittelulle. Nämä kohtaamiset altistivat hänet renessanssitaiteen periaatteille, jotka hän integroi taitavasti omaan tyyliinsä. Roomasta kumpuava barokki liike vaikutti myös merkittävästi, tuoden mukanaan dramaattisen valon, rikkaat värit ja dynaamiset asennot, jotka ovat ominaisia hänen teoksilleen.
Hänen aikansa Pariisissa osoittautui käänteentekeväksi, merkiten siirtymää kohti suurempaa eleganssia ja hienostuneisuutta. Hänet hyväksyttiin Académie royale de peinture et de sculpture -akatemiaan vuonna 1663, mikä vahvisti hänen asemansa ranskalaisessa taide-establishmentissa. Tämä muutto ei merkinnyt ainoastaan ammatillista edistystä, vaan myös syventymistä pariisilaisen taidemaailman kehittyviin makuihin ja konventioihin.
Jacob Loon vaikutus ulottui kauas hänen oman elinaikansa yli. Hänen menestyksensä perusti ”Van Loo -maalariperheen”, dynastian, joka vaikutti syvästi eurooppalaiseen maalaustaiteeseen vuosisatojen ajan. Hänen poikansa Jean-Baptiste van Loo jatkoi suvun perinnettä tuottaen poikkeuksellisen laadukkaita teoksia ja vakiinnuttaen erottuvan taiteellisen tyylin. Hänen pojanpoikansa Charles-André van Loo laajensi suvun perintöä entisestään tullen yhdeksi 18. vuosisadan kuuluisimmista ranskalaisista maalarista.
Van Loo -dynastian vaikutus on nähtävissä seuraavien sukupolvien teoksissa, mikä osoittaa isän innovatiivisten tekniikoiden jatkuvaa kehitystä ja soveltamista. Jacob Loon edelläkävijämäinen lähestymistapa sommitteluun, hänen mestarillinen kykynsä kuvata alastomia hahmoja sekä pysyvän taiteellisen suvun perustaminen vakiinnuttivat hänen paikkansa keskeisenä hahmona hollantilaisessa ja ranskalaisessa taidehistoriassa. Hänen maalauksiaan tutkitaan ja ihaillaan edelleen niiden kauneuden, dynamiikan ja ajattoman vetovoiman vuoksi.
Lisätietoja Jacob van Loosta löytyy taiteilijatietokannasta ja yksityiskohtaisesta Wikipedia-artikkelista: Wikipedia.
