Musée d'Orsayin historia
Musée d'Orsay sijaitsee Pariisin sydämessä, Seinen vasemmalla rannalla, missä historian havina kohtaa taiteen loiston. Tämä vaikuttava rakennus ei ole syntynyt taiteen näyttämöksi, vaan sen juuret juontavat vuosien 1898 ja 1900 väliselle ajalle, jolloin se rakennettiin Gare d'Orsayksi, loistokkaaksi rautatieasemaksi. Alun perin se toimi Chemin de Fer de Paris à Orléans -rautatien terminaalina, ja vuosikymmenten ajan sen holvistoissa kaikuivat höyryveturien voimakas jylinä ennen kuin sen kohtalo muuttuikin pysyvästi.
Sisätilojen valtavan ja huolellisen uudelleenjärjestelyn myötä vanha asemarakennus sai uuden sielun ja muuttui museoksi. Presidentti François Mitterrand avasi institution virallisesti joulukuussa 1986, ja siitä lähtien se on kasvanut yhdeksi Euroopan merkittävimmistä taidemuseoista. Museon kokoelma on lumoava matka, joka keskittyy erityisesti vuosien 1848 ja 1914 välisenä aikana syntyneeseen ranskalaiseen taiteeseen.
Entisen asemarakennuksen arkkitehtuuri
Rakennus sai alkunsa Gare d’Orsayna, Beaux-Arts-tyylisenä rautatieasemana, jonka arkkitehtien Lucien Magne, Émile Bénard ja Victor Laloux mestarillinen kädenjälki on nähtävissä jokaisessa yksityiskohdassa. Asemarakennus pystytettiin vuosien 1898 ja 1900 välisenä aikana palvelemaan Chemin de Fer de Paris à Orléans -rautatien höyryvetureita. Termin terminaalin teolliset luurankorakenteet, joita leimaavat kohti taivasta kurottavat rautatyöt ja valtavat lasikattojen holvit, muunnettiin myöhemmin taiteen näyttämöksi. Tätä mullistavaa muodonmuutosta johti arkkitehtitiimi, johon kuuluivat Pierre Colboc, Renaud Bardon ja Jean-Paul Philippon, kun taas sisätilojen loppusommittelu ja tilallinen järjestys on myöhemmin italialaisen arkkitehdin Gae Aulentin käsialaa.
Museon tilallinen logiikka kytkeytyy syvästi aseman alkuperäiseen pohjaratkaisuun. Keskihallin rakenteet jakavat valtavat veistostilat ja galleriat pienempiin osiin, luoden hallitun järjestyksen tunnun näiden massiivisten tilavuuksien keskelle. Lasisen lattian alla lepää Pariisin oopperan alueen 1:100 mittakaavassa toteutettu pienoismalli, joka tarjoaa konkreettisen ja kiehtovan yhteyden paikan urbaaniin historiaan. Arkkitehtuurin suunnittelu onnistui säilyttämään siteen rakennuksen entiseen käyttötarkoitukseen, samalla kun se on sopeuttanut kiven ja raudan palvelemaan nykyistä, taiteen täyttämää tarkoitusta.*
Impressionististen mestariteosten kokoelma
Musée d'Orsay kätkee sisäänsä maailman laajimman kokoelman impressionistisia ja postimpressionistisia teoksia. Tämä ainutlaatuinen taiteellinen perintö ulottuu vuodesta 1848 vuoteen 1914, ja se kattaa laajan kirjon maalauksia, veistoksia, huonekaluja, valokuvia sekä arkkitehtuuria. Vaikka museon kokonaiskokoelma sisältää yli 3 650 teosta, gallerioiden pysyvässä näyttelyssä on esillä 2 300 mestariteosta, jotka kutsuvat katsojan syvään taiteelliseen uppoutumiseen.
Kokoelma keskittyy erityisesti siirtymään kohti modernismia, ja tämä kehityskulku ilmenee upeasti sellaisten mestareiden käsissä kuin Berthe Morisot, Claude Monet, Édouard Manet, Edgar Degas, Pierre-Auguste Renoir, Paul Cézanne, Georges Seurat, Alfred Sisley, Paul Gauguin ja Vincent van Gogh. Nämä visionäärit rikkoivat akateemisia perinteitä ja lähtivät tutkimaan valon leikkiä sekä ilmakehän tunnelmia, luoden samalla uudenlaista visuaalista kieltä, joka määritteli myöhäisen 1800-luvun taiteellisen murroksen.
- The Source, 1868 - Gustave Courbet
- Red Roofs, 1877 - Camille Pissarro
- The Apparition, 1874-1876 - Gustave Moreau
- A Modern Olympia, 1873-1874 - Paul Cézanne
- Les Repasseuses, 1884-1886 - Edgar Degas
Kokoelman merkittävät mestariteokset
Museon kokoelma kätkee sisäänsä merkittäviä teoksia 1800-luvun puolivälin ja lopun taidehistoriasta. Édouard Manet’n vuoden 1863 maalaus, Olympia, on edelleen yksi kokoelman keskeisimmistä teoksista. Sen läheisyydessä Gustave Courbet’n vuoden 1866 teos, Maailman alku, tarjoaa syvällisen tutkimuksen realismista. Myös Jean-François Millet’n vuoden 1859 maalaus, The Angelus, kuuluu museon pysyvään näyttelykokoelmaan.
Musée d'Orsay on toiminut näyttämönä useille impressionismin ja postimpressionismin liikkeiden avainteoksille. Berthe Morisot’n vuoden 1872 maalaus, The Cradle, on yksi gallerioiden puhuttelevimmista teoksista. Toinen kokoelman arvokas helmi on Vincent Willem Van Gogh’n vuoden 1888 Starry Night Over the Rhone. Lisäksi museon valikoimaan kuuluu The Apparition, vesivärimaalaus, jonka Gustave Moreau loi vuosien 1874 ja 1876 välisenä aikana.
- The Apparition, 1874-1876 - Gustave Moreau
- The Cradle, 1872 - Berthe Morisot
- Maailman alku, 1866 - Gustave Courbet
- Olympia, 1863 - Édouard Manet
